9.3.2018

Vuoden 2017 kirkolliskokous päätti hallinnon uudistuksesta, jonka tavoitteena on organisoida hallintoa niin, että seurakunnille jää enemmän resursseja varsinaiseen seurakuntatyöhön.

Kirkon tulevaisuus halutaan turvata

Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan tavoitteena ovat suuremmat hallinnolliset yksiköt ja lakisääteisen hallinnollisen toiminnan keskittäminen ja resurssien ja huomion suuntaaminen hengelliseen perustyöhön. Vastuu toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta on paikallisella tasolla.

Muutoksen tavoitteena on seurakuntien toiminnan kehittäminen ja seurakuntarajojen päivittäminen. Yhteistyötä vahvistetaan, jotta voimavarat kohdentuisivat entistä enemmän seurakunnalliseen perustyöhön hallinnon jäädessä vähemmälle. Uudenlaista toimintatapaa tarvitaan, jotta seurakunnat olisivat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa koko kirkon tasolla.

Muutosselvitystä valmistelee ohjausryhmä

Helsingin hiippakunnan muutosselvitys käynnistyi arkkipiispa Leon nimeämän ohjausryhmän ensimmäisellä kokoontumisella Helsingissä 8. maaliskuuta.

Ryhmään kuuluvat Helsingin kirkkoherra Markku Salminen, Lappeenrannan kirkkoherra Timo Tynkkynen ja Lahden kirkkoherra Jonas Bergenstad.

Aloituskokouksessa olivat mukana myös kirkolliskokouksen hallintovaliokunnan puheenjohtaja Tuovi Haikala sekä Kuopion ja Karjalan hankkeen valmisteluryhmän jäsenet Ilomantsin kirkkoherra Ioannis Lampropoulos, Jyväskylän kirkkoherra Timo Mäkirinta ja palvelukeskuksen johtaja Sirpa Koriala. Kuopion ja Karjalan hiippakunnan muutosselvitys on käynnistynyt jo aiemmin.

Ohjausryhmä ryhtyy kevään kuluessa työstämään Helsingin hiippakunnan muutosta yhteistyössä kirkkoherrojen ja seurakuntien kanssa. Varsinaiset päätökset tehdään kirkollishallituksessa. Tavoitteena on uusien seurakuntien toiminnan käynnistyminen 1. tammikuuta 2020.

– On hienoa, että tätä merkittävää uudistustyötä tehdään kaikissa hiippakunnissa samanaikaisesti kevään aikana. Näin olemme paikallistasolla mukana, mutta emme irrallaan hiippakunnasta tai kirkosta. Kysymys on myös oppimisesta ja sen kautta uudistumisesta. Helsingin seurakunnassa on jo vuosien ajan tehty kehitystyötä niin hallintorakenteita kuin työn organisointiakin ajatellen. Tämä luo mahdollisia malleja nyt käytävään keskusteluun ja tukee kirkolliskokouksen päätöksen toteuttamisen tavoitteita. Esimerkiksi viime vuosien ratkaisut kohdentaa erityisesti pappisresurssia enemmän perustyöhön hallintotehtävien sijaan on samansuuntainen tämän rakenneuudistuksen kanssa, kirkkoherra Markku Salminen kuvaa käynnissä olevan muutoshankkeen hyötyjä seurakuntatyön turvaamiseksi.


Kirkolliskokous on Suomen ortodoksisen kirkon korkein päättävä elin. Sen jäseniä ovat hiippakuntien piispat ja apulaispiispat, yksitoista papiston vaalilla keskuudestaan valitsemaa papiston edustajaa, kolme kanttorien vaalilla keskuudestaan valitsemaa kanttorien edustajaa sekä kahdeksantoista valitsijamiesvaalilla valittua maallikkojen edustajaa.

Kirkollishallitus hoitaa kirkon yhteisiä asioita, valmistelee asiat kirkolliskokoukselle, huolehtii kirkolliskokouksen päätösten toimeenpanosta ja valvoo laajasti kirkon etua. Kirkollishallituksen jäseniä ovat arkkipiispa, hiippakuntien piispat sekä kirkolliskokouksen omaksi toimikaudekseen valitsemat neljä asiantuntijajäsentä.

Kategoriat Uutiset
Jaa juttu