Kirkollishallitus esittää arkkipiispan istuimen siirtoa Helsinkiin

Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus esittää arkkipiispan istuimen siirtoa Helsinkiin. Kirkollishallituksen kollegio käsitteli asiaa kokouksessaan 10. lokakuuta.

Arkkipiispan istuimen Helsinkiin siirtämisen vaikutuksia arvioinut kirkollishallituksen nimittämä ohjausryhmä jätti syyskuun alussa asiasta loppuraportin, jossa esitettiin arkkipiispan istuimen siirtämistä Helsinkiin. Myös piispainkokous antoi raportista lausunnon ja puoltaa siirtoa yksimielisesti. Niin ikään luostarit ja valtaosa Suomen ortodoksisista seurakunnista puoltavat siirtoa.

Mahdollisen siirron jälkeen arkkipiispa olisi Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa. Karjalan hiippakunnan väliaikaisesta tehtävien hoitamisesta päättäisi esityksen mukaan piispainkokous. Kuopion metropoliitta olisi määrä valita vuoden 2018 kirkolliskokouksessa.

Kirkollishallituksen esityksen mukaan arkkipiispan istuimen siirto toteutettaisiin heti vuoden 2018 alusta, sillä Helsingin metropoliitta Ambrosius on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle vuoden 2017 lopussa.

Keskeiset perustelut arkkipiispan istuimen siirrolle ovat niin ortodoksisen jäsenistön merkittävän osan sijoittumisen kuin päätöksenteon ja vaikuttajaverkostojen keskittymisen pääkaupunkiseudulle. Raportin mukaan myös ortodoksisen kirkon kehittymiseen vaikuttavaa edunvalvontaa voidaan johtaa parhaiten Suomen pääkaupungista käsin.

Ensivaiheessa arkkipiispan hiippakuntakanslia on määrä sijoittaa kirkollishallituksen Helsingissä sijaitseviin tiloihin (Liisankatu 29 A), samaan rakennukseen, jossa toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Lopullisen päätöksen arkkipiispan istuimen siirrosta tekee kirkolliskokous, joka pidetään Valamon luostarissa 27.–29. marraskuuta.

Kuva: Miro Järnefelt

Piispainkokouksen jäseniä ovat hiippakuntien piispat. Piispainkokous käsittelee kirkon hengellisiä asioita ortodoksisesta kirkosta annetun lain säätämissä rajoissa ja valvoo, että kirkolliskokouksen ja kirkollishallituksen päätökset ovat kirkon dogmien ja kanonien mukaisia.

Kirkollishallitus hoitaa kirkon yhteisiä asioita, valmistelee asiat kirkolliskokoukselle, huolehtii kirkolliskokouksen päätösten toimeenpanosta ja valvoo laajasti kirkon etua. Kirkollishallituksen jäseniä ovat arkkipiispa, hiippakuntien piispat sekä kirkolliskokouksen omaksi toimikaudekseen valitsemat neljä asiantuntijajäsentä.

Kirkolliskokous on Suomen ortodoksisen kirkon korkein päättävä elin. Sen jäseniä ovat hiippakuntien piispat ja apulaispiispat, yksitoista papiston vaalilla keskuudestaan valitsemaa papiston edustajaa, kolme kanttorien vaalilla keskuudestaan valitsemaa kanttorien edustajaa sekä kahdeksantoista valitsijamiesvaalilla valittua maallikkojen edustajaa.

Aiheeseen liittyvät uutiset

Metropoliitta Ambrosius eläkkeelle (9.10.2017)

Ohjausryhmä esittää arkkipiispan istuimen siirtämistä Helsinkiin (6.9.2017)