31.3.2018

Pääsiäisajan ensimmäistä viikkoa kutsutaan kirkkaaksi viikoksi. Jumalanpalvelusten tunnelma on ylösnousemuksen myötä muuttunut kokonaan toisenlaiseksi. Siinä missä pääsiäistä edeltävällä suurella viikolla pyhäköissä elettiin surun, kärsimyksen ja menetyksen tunnelmissa, kirkkaalla viikolla koemme suurta iloa ja pakahduttavaa riemua. Pyhäköt ovat pukeutuneet parhaimpiinsa, valkoisiin ja punaisiin pääsiäiskuoseihin. Jumalanpalvelukset toimitetaan juhlavasti laulaen. Ikonostaasin pyhä portti ja sivuovet ovat koko ajan avoinna kuvaten sitä, kuinka Kristuksen hautakin on avoinna, suuri kivi on vieritetty syrjään tyhjän haudan suulta.

Kirkkaan viikon jokaisena päivänä toimitetaan aamupalvelus ja liturgia, joiden päätteeksi kuljetaan kynttilöiden, ikonien ja kirkkolippujen kanssa ristisaatossa kirkon ympäri. Saatto kuvaa mirhantuojanaisten matkaa pääsiäisaamuna Kristuksen haudalle. Monissa seurakunnissa erityisesti koululaiset osallistuvat näihin kirkkaan viikon jumalanpalveluksiin. Esimerkiksi Helsingin seurakunnassa palveluksiin osallistuu yli 2 300 ortodoksioppilasta.

Juhlailon vuoksi kirkas viikko on kokonaan paastoton. Viikon aikana ei myöskään vietetä hääjuhlia tai toimiteta vainajien muistopalveluksia. Hautauksia voidaan tarvittaessa toimittaa, mutta pääsiäisviikon hautauspalvelus on suorastaan riemullinen, täynnä ylösnousemuksen ilosanomaa. Edesmenneitä aletaan jälleen muistella muistopalveluksissa kirkkaan viikon jälkeisestä tiistaista, niin sanotusta Tuomaan tiistaista alkaen.

Juhla-aika jatkuu helatorstaihin ja helluntaihin saakka

Evankeliumin mukaan Kristus ilmestyi opetuslapsilleen ylösnousemisensa jälkeen eri yhteyksissä 40 päivän ajan. Kristuksen taivaaseenastumisen juhlan eli helatorstain jälkeen kului vielä kymmen päivää, kunnes koitti helluntain juhla, jolloin Pyhä Henki laskeutui opetuslasten päälle. Kirkko juhliikin pääsiäisaikaa kaikkiaan 50 päivää, aina helluntain juhlaan sakka.

Pääsiäisen juhla-aikana kirkoissa ja kristittyjen kohtaamisissa kajahtelee pääsiäistervehdys: ”Kristus nousi kuolleista!”, mihin vastataan: ”Totisesti nousi!”. Usein pääsiäistervehdykseen liittyy myös kristottaminen eli kolminkertainen poskisuudelma. Ylösnousemuksen sanoma näkyy muutoinkin tavanomaista enemmän koko pääsiäiskauden jumalanpalveluksissa ja hartauselämässä. Esimerkiksi rukouksiin liittyviä maahankumarruksia ei tehdä. Myöskään tavallisesti kaikkiin jumalanpalveluksiin kuuluvaa Taivaallinen Kuningas -veisua ei lauleta. Sen sijaan kaikki jumalanpalvelukset aloitetaan juhlan troparilla ”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti, ja haudoissa oleville elämän antoi.”

Kuten suuren paaston aikana, myös jokaisella pääsiäisajan sunnuntailla on oma teemansa. Vietämme apostoli Tuomaan, mirhantuojien ja vanhurskaan Joosefin, halvaantuneen, samarialaisen naisen ja sokeana syntyneen muistopäiviä. Lisäksi pääsiäisen ja helluntain puolivälissä vietetään pääsiäisajan keskijuhlaa. Pääsiäisaika loppuu pääsiäisen päätösjuhlaan helatorstain aattona, jolloin aamupalvelus ja liturgia toimitetaan aivan samalla tavalla kuin pääsiäisyönä.

Juhlien juhla ja riemujen riemu

Kristuksen ylösnousemus on kristillisen uskon kulmakivi. Apostoli Paavali mukaan: ”Ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne.” (1. Kor.15:14).

Pääsiäinen on koko luomakunnan riemujen riemu ja juhlien juhla. Kuoleman valta on kukistettu, tuonelan portit murskattu. Koko luomakunta on kirkastettu. Taivaan ja iankaikkisen elämän ovet ovat avoinna, loputtoman ilon ja rauhan paratiisi, Jumalan valtakunta on jälleen meille annettu.

Tästä kaikesta kirkkomme pyhät ihmiset ovat erityisesti tulleet osallisiksi jo ajallisessa elämässään. Tämän kirjoituksen otsikko on lainattu pyhittäjä Serafim Sarovilaiselta (k. 1833), jonka kerrottiin tervehtineen jokaista hänen luokseen tullutta ihmistä otsikon sanoin: ”Minun iloni, Kristus nousi kuolleista!”

Pastori Kimmo Kallinen

Kirkkaan viikon jokaisena päivänä toimitetaan aamupalvelus ja liturgia. Palveluksissa on perinteisesti läsnä myös runsaasti koululaisia seurakunnan eri alueilta. Kirkkaan viikon ja pääsiäisajan jumalanpalvelukset voit tarkistaa jumalanpalveluskalenterista.

Kategoriat Kirkkovuosi
Jaa juttu